En oikein tiedä mitä kirjoittaisin. Olisin halunnut olla sellainen toivo joillekin, vähän positiivisempi tai edes jotain. Teksteistäni päätellen en selvästikään sitä ole. En minä nyt valehtelemaankaan ala että kaduin syömisiäni, vaikka yritän aina itsepäisesti valehdella itselleni etten kadu mitään koska se on ruokaa ja sitä kuuluu syödä.
Tänäänkin olen syönyt mm. kaksi suklaapalaa. Onko mahdollista että tunnet kuinka ne muuttuvat samankokoisiksi ihrapaloiksi mahalaukussa? No minä tunnen.
En ole oikeasti niin sairas kun miltä vaikutan. En siis itke öitäni jos olen syönyt kassillisen suklaata, ainakaan vielä. Aamupainosta sen verran etten ole lihonut, enkä myöskään laihtunut. Tänään en aio lähteä kotoani yhtään mihinkään, kai.
Taktikointini mukaan päivälliseksi pitäisi olla hernekeittoa. Olen siis syönyt tähän mennessä 172 kaloria. Jää aika vähäisiksi kalorit tänään siinä tapauksessa, mutta sou what koska eilen mässäilin. Haluaisin muutenkin sen 100 grammaa pois mikä mulla vielä olisi tasalukuun. Mun tuurillani on ruokana kuitenkin jotain friteerattuja possunkylkiä.
Kolmas adventti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti